Inhimillisiä tositarinoita Suomesta

Yhtä aikaa palkkatöissä ja yrittäjänä?

24.01.2017

Uuden ajan työntekijä teki harrastuksesta itselleen työn. It-tukihenkilö Matti Kumpulainen, 36, oli 1990-luvulla juuri sellainen espoolainen teini, jota kutsuttiin tietokonenörtiksi. 15-vuotiaana hän viritteli kavereiden kanssa koneita ja kisasi siitä, kenellä oli tehokkain tietokone ja näytönohjain. Muutaman kerran vuodessa hän vietti viikonloppuja laneilla eli kaveripiirin yhteisissä tietokonepelitapaamisissa espoolaisilla kouluilla ja kavereiden luona. Tapahtumissa pelattiin lähiverkossa ja vertailtiin tietokoneita.

Kun Matin tietokoneen cd-asema hajosi, hän soitti pc-korjaamoon ja sai korjausohjeet puhelimitse. Hän purki tietokonettaan ja korjasi sen itse. Tietokoneen sielunelämä aukesi. ”Minusta tuli itseoppinut tietokonekorjaaja, jolle rakentui syvällinen kokemus tietokoneista”, Matti sanoo.Lähes kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2003, Matti päätti ystävänsä kanssa perustaa yrityksen, kumpikin tahollaan. Hän oli 23-vuotias.

Matti tuli yrittäjäperheestä. Isä työskenteli metalliteollisuuden alan yrityksessä, ja hammaslääkäriäiti piti vuoroin omaa vastaanottoa ja vuoroin työskenteli toiselle. Velikin pyöritti siihen aikaan mainostoimistoa ja tapahtumayritystä. Yrittäjyyttä ei perheessä ollut korostettu koskaan, vaan se oli työtä siinä missä mikä tahansa muukin työ. Ihmiset nyt vain käyvät töissä, kotona sanottiin.

”Starttirahaa en kysynyt, koska tarvitsin vain auton ja osaamiseni. En oikeastaan edes tiennyt, että aloittava yrittäjä voisi saada tukea yrityksen perustamiseen”

”Olin yritykseni suhteen levollinen. Päätin katsoa, mihin se vie”, Matti sanoo. Hän ei odottanut yrittäjyydestä isoja tuloja mutta ajatteli, että oli silti kiva tienata vähän ylimääräistä. Asioista oli otettava selvää. Lomake Y6 verohallintoon ja kirjanpito käyntiin. Ensimmäiset ilmoitukset sen ajan keltaisille sivuille. Ensimmäinen asiakas. Vähitellen asiakkaat alkoivat puhua ystävilleen tietokonekorjaajasta ja puskaradio markkinoi yritystä. Eläkeläiset, etenkin vanhemmat naiset, tarvitsivat apua.

”Starttirahaa en kysynyt, koska tarvitsin vain auton ja osaamiseni. En oikeastaan edes tiennyt, että aloittava yrittäjä voisi saada tukea yrityksen perustamiseen.” Ongelmia syntyi siitä, kun arvonlisäverot oli maksettava verottajalle ennen kuin asiakkaat olivat maksaneet laskunsa yrityksen tilille ja siitä, että kirjanpitoon tuhraantui liikaa aikaa. Matti yritti tehdä sen aluksi itse. ”Yksin yrittäjillä on usein se ongelma, että he osaavat jonkin taidon hyvin, mutta talouspuoli ei välttämättä aina ole hallussa”, Matti sanoo. Hän hankki kirjanpitäjän.

Kuusi vuotta sitten Matille tarjottiin it-tukihenkilön töitä keskisuuressa konepajayrityksessä. Yritystään Unidataa hän ei kuitenkaan lopettanut. Hänestä tuli uuden ajan työntekijä, joka oli myös yrittäjä. ”Keskustelin esimiehen kanssa kaksoisroolistani, mutta pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen”, Matti kertoo. ”Tärkeintä oli, ettei yrittäjyyteni haittaisi palkkatyötä.” Nyt Matin työtehtäviin kuuluu päivisin it-tehtävien lisäksi myös työpaikkansa juoksevien asioiden hoitamista. Iltaisin hän auttaa yrittäjänä asiakkaita, enimmäkseen vanhempia naisia, käyttämään tietokonettaan ja tietokoneohjelmia ja tarvittaessa korjaamaan niitä. Matti auttaa joko paikan päällä tai etänä. Hän suunnittelee ja rakentaa myös kotisivuja asiakkaille. ”Sain harrastuksista työn.”

Vuonna 2016 Matti keksi vielä uuden yritysidean. Huonokuuloisena hän tietää paljon kuulokojeiden paristoista, joten hän päätti kokeilla paristojen myyntiä verkkokaupan kautta. ”Se saa lähteä liikkeelle rauhassa, muiden töiden ohella. Liikevaihtokin on ollut vielä pientä.”

Matti on moderni yrittäjä, joka ei juuri näe eroa yrittäjyydessä ja palkkatyön tekemisessä. Hierarkiaa hän ei yrityselämäänsä kaipaa. Hänelle yrityksen työntekijät ovat muutenkin aina tasavertaisia, mieluiten kavereita, joilla jokaisella on oma vastuunsa. Tukitehtävissä perinteinen jako esimieheen ja alaiseen tuntuu vieraalta. Esimiehen tehtävä on lähinnä juridinen. ”No toki esimieheltä saa välillä toimeksiantoja ja häneltä voi tiedustella vapaiden pitämisestä”, hän keksii.

Matin mielestä demokraattisinta pienessä yrityksessä on myöntää kaikille osakkuus. ”Osakkaana jokainen on motivoitunut ja kantaa yrityksestä samanlaisen vastuun”, hän sanoo. Itse Matti haluaisi pyörittää yritystä kuitenkin jatkossakin yksin. Silloin hän tosin menettää mahdollisuuden kasvattaa yritystä. Kasvattaminen motivoisi häntä yhdestä syystä: ”Voisi tarjota ihmisille työpaikkoja.”
 
Katso SDP:n ratkaisut työmarkkinoihin ›