Inhimillisiä tositarinoita Suomesta

Hyökkälän koulu myy tähteeksi jääneen ruoan eläkeläisille

07.03.2017

Tuusulalaisen Hyökkälän koulun ulko-ovessa on lappu: Tervetuloa ruokailemaan! Tuusulassa on päätetty, että ruoka, joka jää koululaisilta yli, myydään ruokailun päätyttyä eläkeläisille. Ruoka syödään koulun ruokalassa, eikä hinta ole päätä huimaava: 1,5 euroa ateria.

On torstai, minestronekeittopäivä. Koulun alakerran ruokasalissa on syönyt tänäänkin noin 700 oppilasta. Keittoa, ja sen lisäksi ruisrouheleipää, kurkkua ja ruohosipulilevitettä. Kasvisvaihtoehtona on porkkanasosekeittoa. 

Ruokala tyhjenee puolenpäivän jälkeen, ja silloin keittiön henkilökunta toivottaa tervetulleeksi vielä yhden satsin ruokailijoita: parikymmentä eläkeläistä. 

Jouko Takaranta hakee ruokaa ja istuu pitkään ruokalan pöytään tarjottimen kanssa. Hän käy koulussa joka ainoa arkipäivä. ”Tämä on minulle iso taloudellinen etu, ja samalla tulee tavattua toisia ihmisiä ja syötyä päivän lämmin ateria.”

Takaranta kehuu kouluruokaa vuolaasti. Hyvää ja terveellistä, tulee syötyä salaattiakin. ”Kun on tällainen yksinasuja, ei tule laitettua lämmintä ruokaa. Tässä se hoituu niin mukavasti.”

Takarantaa vastapäätä istuu hänen naapurinsa, Marjatta Elorinne. Marjatta se alun perin ehdotti, että Joukokin alkaisi käydä koululla syömässä. ”Jouko tuli parkkipaikalla vastaan ja kysyin: lähetkö syömään”, Marjatta kertoo. Viime syksystä alkaen naapurukset ovat ajaneet toisensa vuorotellen koululle. Juttuseurana on muita eläkeläistuttuja.

Ja mistäkö tuusulalaiset juttelevat kouluruuan ääressä helmikuisella lounaalla?

 ”Pormestarista! Että saadaanko ehdokkaitakaan.”

”Trumppi puhuttaa, sehän on joka paikassa nyt.”

”Liukkaus. Ettei pääsisi kaatumaan.”

”HSL:ään liittyminen. Että onko se kovin kallis, saadaanko hyvät yhteydet ja poikittaisliikenne kuntoon…”

Jouko Takaranta sanoo, että ruokailu on päivän sosiaalinen hetki. ”Huvi ja hyöty samalla kertaa.” Hän herää aamuisin kuuden, seitsemän maissa ja lukee aamukahvin ääressä Helsingin Sanomat. ”Siinä menee kaksi tuntia, luen tarkkaan, joka pennin edestä. Sitten kuuntelen radiota ja vähitellen on aika lähteä koululle. Suosikkiruokaa minulla ei ole, kaikki maistuu! Täällä on loistava ruoka ja tulee hyvä mieli, että ruokaa ei heitetä pois.”

”Ottamalla tähdelounaskäytäntö kaikkiin Suomen kouluihin voitaisiin säästää vuodessa jopa kaksi miljoonaa ateriaa.”

Ylijäävä kouluruoka päätyisi biojätteeksi, jos sitä ei syötäisi parempiin suihin. Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain noin 120–160 miljoonaa kiloa. Se on noin 20–30 kiloa henkeä kohti. On arvioitu, että ottamalla tähdelounaskäytäntö kaikkiin Suomen kouluihin voitaisiin säästää vuodessa jopa kaksi miljoonaa ateriaa.

Jouko Takaranta on 64-vuotias. Hän työskenteli aiemmin Vantaalla varastomiehenä. Koulua hän kävi Kotkassa 50-60-luvun taitteesta alkaen. ”Kouluruuasta oli työläisperheessä iso apu jo silloin. Isä kuoli, kun olin neljävuotias. Äiti jäi yksinhuoltajaksi. Oli onni, että me lapset saimme koulussa ruuan.” Vellejä oli noihin aikoihin paljon, Jouko muistelee. ”Tillilihasta jäi huonot muistot, muuten kaikki maistui.”

Pöydässä viriää keskustelu omista kouluajoista. Makaronivellin muistavat kaikki. Moni on vienyt kouluun maitopullon mukanaan. Oli myös tapana, että oppilaat jäivät siivoamaan ruuan jälkeen: kerättiin ja esipestiin astioita ja luututtiin pöydät. Moni eläkeläisseurueesta on ollut itsekin kunnalla töissä, esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolla tai erityiskoulussa. He sanovat, että on tehnyt pahaa laittaa jäljelle jäänyttä ruokaa roskiin. Joka paikassa ei ole lupaa myydä ruokia edes henkilökunnalle. Hyökkälän koulussa maksusysteemi toimii niin, että koululla on lista, johon jokainen ruokailija rastittaa käyntinsä. Lasku ruuasta tulee kuukauden, parin välein.

Kouluruuan myymistä vanhuksille kokeiltiin ensin, ja viime vuoden alussa kokeilu vakiinnutettiin. Tuusulassa kaikilla on ollut tähderuuan syömisestä vain hyvää sanottavaa. Joissakin kouluissa on epäilty, että ruuan myynti ulkopuolisille aiheuttaisi turvallisuusriskejä tai pettymyksiä, jos ruokaa ei jääkään yli. Tuusulassa ongelmia ei ole ollut. Ruoka jaetaan tasan, jos ylijäämiä on niukasti. 

Hyökkälän koulun seinällä on ruokalista. Tällä viikolla on syöty muun muassa lihamakaronipataa, liha-juurespataa, bataatti-juurespihvejä ja puutarhurin kiusausta. Joka päivä on myös raastetta tai salaattia. Perjantaina Jouko, Marjatta ja heidän pöytäseurueensa ovat taas täällä koulun ruokalassa. Silloin listalla on mango-broilerikastiketta. 

Ruuan jälkeen Marjatta ajaa koululta kampaajalle ja Jouko kävelee kotiin. Linja-autoaseman kupeessa tulee vastaan tuttavia, toinen naisista rollaattorin kanssa. No mistäs olet Jouko tulossa? Syömästäkö? Sieltähän minä, Jouko vastaa ja houkuttelee vastaantulijoita liittymään kouluruokailuseurueeseen. ”Ruoka on niin loistavaa! Euroviiskyt!”

 

Katso SDP:n ratkaisut vanhustenhoidon ongelmiin ›