Jienas olmmošvuođa bealis

Davvisámegiella

SDP doallá álo gitta das, ahte olbmuiguin meannuduvvo dásseárvosaččat. Mii háliidat hukset vuoiggalut ja eanet olmmošlaš servodaga. Dakkár Suoma, gos juohke olbmo atnet árvvus ja gudnejahttet. Mii háliidat nannet dorvvu ja jáhku boahttevuhtii, hukset buresbirgejumi juohke Suoma gildii.

Buohkat galget beassat leat mielde.

Gielddaválggat leat cuoŋománu 9. beaivve. Jienas sosiálademokráhtaid ja váikkut dasa, ahte mearrádusat dahkkojit nu, ahte buohkaid buresbirgejupmi váldo vuhtii.

SDP ulbmilat gielddaválggain

Lea dárbu bidjat návccaid čuvgehussii ja Suoma skuvllaid várás galgá dahkat divvunhuksema plána. Áiggeájiid galgá bastit čáhkadit skuvlabeivviid oktavuhtii. Dárbbašuvvo oppalašskuvlabeaivi, mii lasiha bearraša oktasaš diimmuid. Árrabajásgeassima galgá rievdadit dakkárin, ahte dan ovddas ii dárbbaš máksit. Lea dárbu dasa, ahte bearrašiidda addojuvvo friddjavuohta válljet goas sii háliidit doallat bearašlobiid ja áhčiide addojuvvojit buoret vejolašvuođat oassálastit mánáideaset dikšumii.

Mii háliidat suodjalit álo daid olbmuid geat leat heajut dilis. Danin mii doallat gitta nana davviriikalaš čálgostáhta steamet – oktan dan bálvalusaiguin ja dorvofierpmádagaiguin. Sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ođasmahttinbarggu galgá dahkat olbmuid dárbbuid mielde, ii márkaniid dárbbuid mielde. Vearroruđat leat oaivvilduvvon olbmuid bálvalusaide. Dearvvasvuohta ja buresbirgejupmi eai leat gávpegálvu. Mii háliidit, ahte bálvalusaid ordnemis ja buvttadeamis vástida dás duohkoge almmolaš sektor, ja priváhta ja goalmmát sektor dievasmahttet dan.lmmošlaš Suopma atná árvvus ja gudnejahttá boarrásiiddis. Mii háliidat ahte boarrásiid dikšumis leat doarvái bargit riikamet juohke dikšunbáikkis. Mii háliidat buoridit boarrásiid vejolašvuođa eallit dorvvolaččat iežaset ruovttus ja mii háliidat lasi návccaid ruovttudikšumii, veajuiduhttimii, borramušbálvalusaide ja oapmahašdivššáriid doarjagii.

Mii háliidat ovddidit nuoraiddáhkádusa viidásabbot. Juohke nuorra ánssáša dakkár bálgá mii doalvu oahpuide, hárjehallamii dahje bargui. Suoma 100-ávvujagi gudnin mii evttohat geassebarggu riikamet juohke nuorra olbmui.

Mii dárbbašat šaddi guovddážiidda ođđalágan jurddašeami, gos dábálaš olbmuide buvttaduvvojit lávvaplánain ja huksemiin govttolašhattát ruovttut, mat leat buriid johtolatoktavuođaid olámuttus. Mii háliidat bidjat johtui ovdagávpogiid divvuma, dievasmahttinhuksema ja ođasmahttima.

Mii háliidat olmmošlaš eallima juohke guvlui Suoma nu, ahte guovlluid máhttin ja skuvlen- ja bargobáikkit nannejuvvojit. Mii dárbbašat doaibmi girjerájus-, kultur- ja lihkadanbálvalusaid ja govttolaš áiggeájanasvejolašvuođaid olles riikii.

Mii háliidat aktiivvalaš bargofápmopolitihka: máhttima beaivádeami, skuvlen- ja hárjehallanvejolašvuođaid lasiheami ja fitnodatdoaimma doarjuma.